eltä ole saatavissa. Ei ylhäälle voi pyrkiä se, jota vaan vetää alaspäin.
Tuulos: Löytyy keino, joka estää teitä vajoamasta.
Koski: Mikä se olisi?
Tuulos: Rukous.
Koski: Sitä en tunne.
Tuulos: Teidän täytyy se tuntea. Teidän täytyy rukoilla voimia Jumalalta. Hän yksin auttaa teitä.
Koski: Ei sellaiset temput minua auta. Ne ovat lapsia varten.
Tuulos: Mies, jos teidän äitinne muisto on kallis, niin rukoilkaa Jumalaa, joka oli hänenkin ainoana lohdutuksena. Rukoilkaa, rukoilkaa, vaikka ette uskoisikaan, rukoilkaa siksi, kunnes uskon valo koittaa sielussanne, ja se koittaa viimein, se on varma, niinkuin Jumalan olemus on varma ja luja.
Koski: (Epäröiden.) Minustako, juomarista ja valapatosta tulisi vielä ihminen? Minä olen niin kurja.
Tuulos: