Hattu

LIISA. Kyllä, Jumalan kiitos. Vielä minä näen pitemmältä kuin nenäni päähän.

SIIRI. Nyt ei ole kysymys nenästä, vaan tästä. (Osottaa hattua.)

LIISA (happamesti). Hm, semmoisia asioita en minä ymmärrä.

SIIRI. Ymmärrät kai sen verran, että se on kaunis?

LIISA. Noitten tupsujenko takia?

SIIRI. Nehän ne juuri tekevät sen hienoksi.

LIISA. Minusta ne muistuttavat ruumisvaunuja.

SIIRI. Kuinka Liisa voi sanoa niin kauheasti? Ruumisvaunut ja sirkushevoset! Olisipa hauska tietää, kuka uskaltaa liikkua semmoisilla ajoneuvoilla!

LIISA. Kas niin, sydänkäpyseni. Älkää panko sitä niin pahaksenne. Vanha Liisa on pässinpää, joka ei mitään käsitä.

SIIRI (lohdutettuna). No, siinä voit olla oikeassa. Ja että se pukee minua, se on