Goethen runoja

uml;,
hänet lumituiskussakin
lämmität sa.
Lämpöön runottaret kaipaa,
lämpöön sulottaret kaikki.

Runottaret, tulkaa,
tulkaa, sulottaret!
Tuoss' on vesi, tuossa maa
ja veden ja maan poika tässä,
maan, min yli vaellan
jumalten lailla.

Olette puhtaat niinkuin veden sydän,
puhtaat niinkuin maan ydin,
leijutte ympärillä, kanssanne nousen
veden yli, maan yli
jumalten lailla.

VAELTAJA.

_Vaeltaja_.

Siunattu ollos, nuori vaimo
ja imevä poika
rinnallasi
Suo minun kallioseinää vasten
jalavan varjossa
taakkani heittää,
vierelläs levätä.

_Vaimo_.

Mikä askar ajaa
päivän helteessä sinua
tomuista tietä?
Kannatko kaupungista
tavaraa?
Hymyilet kysymystäni,
matkamies?

_Vaeltaja_.

En tuo tavaraa kaupungista.
Vii