Aikarunoja

Meri ärjyvi ikuista ärjyntää, lyö tuuli ja kiitävät pilvet. Välinpitämätön tuike on tähtösten. -- Vain narri vastausta vartoo. -- --

HARZVUORILLE.

Mustat takit, silkkisukat, kalvosimet valkeet, silot, öljytuoksu, mairesanat sydän tuntekaa ja ilot.

Oispa sydän lempiväinen rinnassanne, tulen kuuma. -- Ah! Mä väsyn lauluihinne, niiss' on valhelemmen huuma.

Vuorille ma nousta tahdon, miss' on jalot paimenmajat, missä rajusti lyö sydän, tuulten vapaiden on pajat.

Vuorille mä nousta tahdon, siellä kuuset kohoo ylhät. Purot hyppii, laulaa lintu. Kiitää jättipilvet jylhät.